torstai, 21. syyskuu 2017

Suosittelen...

lämpimästi jokaiselle nenänsä korpuksi niistäneelle:

https://intouch.pimg.us.marykaycdn.com/HeroZoom/10002/mary-kay-extra-emollient-night-cream.jpg

https://intouch.pimg.us.marykaycdn.com/HeroZoom/10002/mary-kay-extra-emollient-night-cream.jpg

Eilen tuntui, että nenä on tulessa kaikesta niistämisestä, joten ajattelin kokeilla talven varalle ostamaani ihan sikakallista käsirasvaa. Toimii! Tänä aamuna ei tunnu edes korpulle saati tulipalolle, joten voin huoletta hangata nessua tämänkin päivän. Ja yöksi peittelen nenän, alusen ja huulet taas tällä taikarasvalla. Että ATSHUU vaan teillekin rakkaat lukijat.

torstai, 21. syyskuu 2017

Nuhassa

Tänään olis ollut Polinnassa käynti, mutta pakko oli siirtää sitä viikolla. Tää nuha kehitti kuumeen viime yönä, joten nyt on aika levätä, jos vaikka viimeistään lauantaina ois taas työkuntoinen (huomisesta niin väliä, voin soittaa saikkua, mutta rahakkaat yöt alkaa lauantaina).

Pankin kanssa sovittiin vuoden määräaikaisesti tuo toisen lainan lyhennys 86 euroon. En nyt ihan ymmärrä miksi se piti tehdä määräaikaisesti, mutta onpahan nyt edes tuon verran eteenpäin. Nyt näyttäis siltä, että kun maksuista poistuu verot ja kolme osamaksuluottoa, mun kuukausisumma lyhennyksiin on abouttiarallaa saman verran pankkilainojen kanssa kuin mitä se on nyt verojen ja osamaksujen kanssa. Olen ihan tyytyväinen tuohon.

Se testiteksti tuotti työpaikan. Nyt vain pitäis vaihtaa oma henkinen vaihde ja ajatusmaailma takaisin romanttisen rakkauden puolelle, koska se on sisällöntuottamista seuranhakupalvelun blogiin. Mun pitää päästää puhelinhommasta irti ja mahdollisimman pian sittenkin.

Tehyn kassa vastasi ja vastaus oli odotettu. Päiväraha pysyy samana eli saan hurjat 67€ ja rapiat per päivä. Tiukkaa tulee olemaan, mutta tiukkuutta on jo harjoiteltu. Kokeilin nimittäin tässä kuussa sellaista, etten vienyt neljää satkua ollenkaan tilille vaan jätin ne kotiin kaappiin. Tuohon samaiseen purkkiin tuli tässä kuussa myös Torissa myydyistä 42 euroa. Tällä hetkellä purkissa on 255 euroa jäljellä eikä oo enää mitään syytä käydä kaupassa. Tuohon kuluneeseen pariin sataan kuuluu ruokaa ja viidenkympin edestä käsinettä syksyyn ja talvelle molemmille lapsille. Oisin saanut kulumaan paljon enemmänkin, esim. Reiman topparukkaset maksaa melkein kolmekymppiä, mutta näitäpä emme ostaneet. Kumpikin valkkas n. 13 euron rukkaset ja vk-käsineet. Olen ihan tyytyväinen lasten valintaan ja siihen, että tajuavat sen, että se raha, mikä kauppaan kannetaan on pois muumireissusta. Taidanpa tuon jäljelle jäävän 255 euroa pistää meidän matkakassaan... Tai sitten säästelen purkkiin jonkin lainan summan ja vien kerralla tilille ja maksan jonkin lainan pois. Saas nähdä. Toki, jos veisin puskuriin, siellä ois sit lähemmäs 600 egeä...hyvin houkuttelevaa...

Mulla on jäljellä kuusi työvuoroa. Laitoin Toriin ilmoituksen, että etsin töitä ja pari yhteydenottoa onkin jo tullut. Niistä enemmän sitten, jos niistä oikeasti tulee jotain. Nyt alan potea flunssaa ja katsella HBO nordicia, koska se on voimassa vielä kahdeksan päivää.

keskiviikko, 13. syyskuu 2017

Lisätöitä

En ole vieläkään saanut sanottua puhelintyötä irti ja nyt näyttäis siltä, etten ihan vielä sanokaan. Ehkä kuitenkin vielä kokeilen miten se maistuu sitten kun ei ole mitään muutakaan tekemistä. Paitsi, että ehkä onkin muutakin tekemistä. Löysin nimittäin etätyöilmoituksen kirjoitushommasta ja siihen jo laitoinkin viestiä. Viikonloppuna pitäisi kirjoitella testiteksti. Onneksi tuo kirjoittaminen on aina ollut suht helppoa. Kirjaakin joskus halusin kirjoittaa, mutta ei mulla koskaan ollut ideaa, joka ois kantanut kirjaksi asti. Siispä kokeillaan nyt lyhyempää tekstintuottamista. Lisäks mulla on jo ainakin vuoden seissyt pöydällä sivuleikkureiden teroituskivet. Tässä maassa ei tunnu olevan teroittajaa, tai ei ainakaan hyvää teroittajaa, joten olen vähän ajatellut, että jospa vaikka minä sen taidon opettelisin. No vielä ei ole tullut saumaa opetella, mutta kohtahan tuota aikaa ois vaikka muille jakaa. Tiedä miten hyvin tuon taidon oppisin, jos kokeilisin ja siitä leivälle höystettä saisin...

Laitoin eilen Tehyn kassaan viestiä tulevasta. Haluaisin kovasti tietää vaikuttaako tämän kesän palkkatulot ollenkaan päivärahani määrään (nostavasti) vai pysyykö se samana kuin ennen pätkää. Kun ei se kuusi kuukautta nyt kerennyt tulla täyteen eikä tulekaan. Mie myös toivon, että kassa ei rankaisisi samalla tavalla liikevaihdosta kuin yrittäjien työttömyyskassa, joka täysimääräisesti vähensi liikevaihdon maksetusta päivärahasta.

Kaksi viikkoa. Sittenpä se ois hasta la vista, työelämä. Ainakin joksikin aikaa. Ei mitään aavistusta mitä seuraavaksi...

tiistai, 12. syyskuu 2017

Ei näin.

Jokaisessa talousblogissa porukka keskittyy ajattelemaan miten voisi ansaita lisää rahaa. Mie taas ajattelin luopua puhelintyöstäni, joka on tuonut huiman viiskymppisen lisää kuukausittaiseen kassaan. Mie vaan en enää saa itseäni edes kirjautumaan sisään linjoille saati mussuttamaan sitä samaa roskaa mitä olen nyt toista vuotta suustani suoltanut. Tuo stressaa mua ja käy kohta mielenterveyden päälle, joten nyt alkaa olla aika lopetella. Pitäis vaan saada vielä ilmoitettua työnantajalle.

Kysyin toisen pankkilainan takaajalta luvan ja ajattelin hakea siihenkin lainaan pienempää maksuerää. Toki olen taas tuonkin lainan kanssa sitten pidempään naimisissa, mutta toisaalta sittenpä taitaakin olla kaikki keinot käytetty. Mun verotodistus viime vuodelta näyttää siltä, että lisää lainaa mistään ja millään korolla on turha kysellä eikä tämänkään vuoden verotodistus tule näyttämään yhtään sen paremmalta, joten tuon siirron jälkeen pitää vaan keskittyä hartaasti makselemaan ja parhaansa mukaan lumipallottamaan velkoja pois.

Tällä hetkellä, vaikka työttömyys uhkaa kolmen viikon päästä alkaa, olen aika rauhallinen. Tässä kuussa kokeilen sellaista, että jätin nyt 440€ saatuja rahoja kaappiin jemmaan eli en vie niitä ollenkaan tilille. Tililltä nuo "ylimääräiset" rahat tuntuvat hupenevan alta aikayksikön muille tileille ja laskuihin ja sitten on taas ihan köyhä olo. Köyhä on olo nytkin, mutta jotenkin paljon pihimpi olen noiden rahojen suhteen kuin tilillä ollessaan. Ajattelin, jos saisin säästettyä noista rahoista mahdollisimman paljon ja sitten, kun on joku lainamäärä kokonaan säästetty, veisin rahat tilille ja humps, laina pois. Olen toki työpaikkoja hakenut ja Polinnaan olen menossa uraohjaukseen ja siitä mahdollisesti työkokeiluun jonnekin eli sen aikana saan sitten kuntoutustukea, mutta silti. Voisin sanoa, että olen jopa onnellinen tällä hetkellä. Musta on ollut niin huvittavaa ja toisaalta ihan vitun turhauttavaa, kun työpaikkahaastatteluissa multa on kysytty miten pidän huolta itsestäni? Mie oon vastannut olevani lasten kanssa mahdollisimman paljon. Minusta tuo on hyvä vastaus, koska se on totta, mutta nähtävästi ei ole, kun ovat jääneet jankkaamaan, että mikä edistää minun jaksamista? No, kuule. Minun jaksamista edistää mm. se, että poika sanoi tämän päivän olleen elämänsä paras päivä vaikka ei edes tehty mitään erityistä. Minun jaksamista edistää se, että kun kysyn jommalta kummalta mitä kuuluu, vastaus on, että hyvää. Se, että ne ovat iloisia, kirkassilmäisiä, silminnähden onnellisia ja tietämättömiä maailman pahuuksista. Kyllä minä tiedän, että minun pitäisi vastata liikkuvani x määrän viikossa, tapaavani ystäviä joka viikko viinilasillisella tai lukevani x kirjaa kuukaudessa (jos tuotakaan edes kelpuutetaan liikunnan oheenkaan). Pitäisiköhän seuraavassa haastattelussa vastata: sillon kun lapset ovat isällään, mie vetäydyn kotiin, katon maratoonin verran jotain netflix-sarjaa ja oon neljä päivää hiljaa. Kävisköhän tuo omasta hyvinvoinnista huolehtimiseksi...

sunnuntai, 10. syyskuu 2017

Päätös

En muista mikä se taas oli, joka heitti mun mielipiteen ryöstölainasta toiseen laitaan, laittoi allekirjoittamaan paperin ja hups, ennen kuin huomasinkaan, olin jo laittanut melkein koko lainasumman verottajalle. Tuosta summasta jäi siis n. 90€ järjestelypalkkiota firmalle ja nelisen sataa jätin yrityksen tilille tämän kuun Varman ja OPRn eriin, koska asiakas ei ole päässyt maksamaan laskuaan. Mutta tasan 2000€ oli tämän kuun verottajan lyhennys. Toki, kun sanoin, että lainalla kuittaan loput verot, en ottanut huomioon sitä, että tuon kahden tontun jälkeenkin verovelkaa on vielä toista tonnia ja maksusuunnitelmaa pitää toteuttaa veronpalautuksiin asti. Nytpä siis kolmisen kuukautta mulla on tuon 66 euroa suuremmat lainanlyhennykset, mutta joulukuussa sanon hasta la vista, verokarhu. Mun tekis hirveesti mieli laittaa jo nuo kolmen kuunkin erät menemään, mutta ei käy. Kuitenkin pitäisi lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa olla vielä rahaa asianmukaisiin lyhennyksiin, joten nyt pitää malttaa mieli ja olla lyhentämättä yhtään ylimääräistä.

Kun verottaja häipyy velkojista, miun kklyhennyssumma painuu alle 1000 euron. Tiedättekö minkälainen psykologinen merkitys tuolla asialla on. Tuntuu paljon helpommalta kaivella jostain n. 950€ kuin 1100 euroa. Toki tätä iloa kestää vain toukokuulle asti, mutta nautitaan nyt tästä pienestä ilosta. Tokihan myös toivon, että tuo Bigbank on sellainen laitos, joka haluaa houkutella asiakkaitaan isompaan lainanottoon. Jos näin on ja hyvin käy, aion pyydellä tuohonkin nostoa kymppiin asti. Maksaisin pois Varman varsinkin jos yhteinen lyhennyserä on pienempi kuin nykyinen varma+verottaja=350€.

Jokohan hehkutin, että sain sosiaalitoimiston puoltamaan konservatorion musiikkileikkikoulun vapaaoppilaspaikkoja. No hehkutan nyt: JIPPII!!! Se on aika iso helpotus, ettei noita tarvitse maksaa. Nyt odottelen balettilaskua ja uimakortit käyn ostamassa, kunhan tytön korvat on selvät. Itellä odottaneet lääkärilaskut kävin selvittämässä viikolla, nyt odottelen maksuja pois vakuutusyhtiöltä. Vielä pitäisi maksaa pojan leikkaus ja odottelen tytön leikkauslaskua. Olen jo tehnyt aika paljon ajatustyötä ja kysellyt kyytijärjestelyjä harrastuksiin, kun otan auton pois liikenteestä. Ja mie otan sen pois liikenteestä. Sitten kävellään. En aio ostaa edes bussikorttia.

Tää säästökuuri on muutenkin tehnyt hyvää mulle: olen jonossa lihavuusleikkaukseen, mutta kesällä mietiskelin asiaa uusiksi. Se kuitenkin perustuu siihen, että annoskoot pienenevät radikaalisti. Mietin heinäkuun ajan miksi en pystyisi tuota toteuttamaan ilman leikkausta. Leikkaus kuitenkin aiheuttaa sen, että ruokavalio kapenee huomattavasti ja joudut syömään ja juomaan melkeinpä kellon kanssa. Mie kuitenkin tykkään aikas paljon hedelmistä, vihanneksista ja pähkinöistä ja nää taitais olla pannalistalla, etteivät tartu hakasiin. Ja kieltämättä minua hirvittää luopua hyvin toimivasta elimestä ihan vain oman itsekurin puutteen vuoksi. Siispä 1.8 jätin pois hiilihydraattituotteet eli kaikki herkut, leivät, perunan, pastan, riisin ja olen näitä nyt syönyt vain silloin tällöin vähän, kun haluan antaa projektille vauhtia. Lapset ovat syöneet minun ruokaa, hiilarit ne saa tarhassa, joten hyvää tekee ja olen huomannut, että vähemmän ovat kyselleet herkkujen perään hekin. Itselläni ei tee edes mieli enää suklaata yms. vaikka aiemmin olin ihan koukussa kaikkeen höttöön. Kiloja on poistunut jo viitisen kappaletta eikä tää tunnu edes vaikealta. Odotan, että kunhan tästä joudutaan apostolinkyytiläiseksi kiloja tippuu nykyistä nopeamminkin vaikka ei olis edes tarvis. En osaa olla asiasta kovin pahoillani :D