Mua häiritsi jo edellisenä vuonna ja varsinkin koko viime vuoden ajan se, miten koko ajan oli kaikenlaista menoa ja ostettavaa ja vaikka ja mitä olevinaan enemmän tai vähemmän tarpeellista hankittavaa. Koko ajan tuntui olevan kukkaro auki tai tulossa laskuja jostain shoppailusta, joten jo lokakuussa päätin, että tämä vuosi on "Älä osta mitään." -vuosi. Sanomattakin on selvää, että lapsi- ja eläinperheessä tuo ei toteudu kirjaimellisesti, mutta periaatteen varmasti ymmärrätte. En tiedä raksuttiko takaraivossa joku "Kohta et saa ostaa mitään, joten osta NYT." -kello vai mikä laittoi klikkailemaan loppuvuodesta ostoksia verkkokauppojen ostoskoreihin, mutta nyt se on loppu. Ainakin omalta kohdaltani.

Lähinnä on ahdistanut jo pidempään se, että maksan vieläkin vuosien takaisia ostoksia. Toki kukaan fiksusti talouttaan hoitava ihminen ei ole ikinä joutunut käymään erään erilaisia maksuvaihtoehtoja tarjoavan yrityksen sivuilla, mutta minä olen ja viime vuonna huomasin siellä erittäin mielenkiintoisen ominaisuuden: siellä näkee sentilleen mitä osamaksulasku sisältää ja miten paljon kutakin ostosta on maksettu. Siis älyttömän masentava ja samaan aikaan hurjan motivoiva ominaisuus. Itsekin näin, että maksan vieläkin esim. vuoden 2019 joululahjoja! Ei hyvä päivä, en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Erästäkin noin 20 euron hametta vuodelta jotain olen maksanut peräti muutaman euron! Joskus kysyin eikö vois maksaa ylimääräisellä suorituksella pois jonkin tietyn ostoksen välistä, mutta ei käy. Ylimääräinen suoritus menee vanhimpaan ostokseen. Kerran testasin tätä ja maksoin osamaksun mukana ylimääräistä, mutta en huomannut, että ylimääräinen summa olisi vähentänyt saman verran vanhinta ostosta. Ehkä mun pitää testata tuota vielä uudestaan ihan omana suorituksenaan tehtynä ylimääräisenä maksuna. Josko sitten saisin lyhennettyä juuri vanhinta eli yllä mainittua joululahjavelkaa.

Lisäksi mua ahdistaa se, että alkuvuosi on mennyt oikeastaan aina edellisen vuodenlopun ostosten maksamiseen. Ihan niin kuin ei pääsisi elämässä eteenpäin ennen kuin helmi- tai maaliskuussa. Ja nyt, kun olen ruvennut tekemään tilinpäätöksiä, ahdistaa ihan ketusti se, että laskut pitäisi kohdistaa oikealle vuodelle. No onko se oikea vuosi se, milloin tilaus on tehty vai se, milloin raha on lentänyt toisen omistamalle tilille? Yrityksen kirjanpidossa homma ois selkeä, mutta omaani tehdessä houkuttelis tehdä kumminkin. Kompromissina olen merkannut ne tilinpäätökseen sille vuodelle, milloin ostos on tehty, mutta omassa seurannassani excelissä merkkaan punaisella jokaisen viime vuonna tehdyn ostoksen, joka tulee maksuun vasta tänä vuonna. Tänä vuonna varsinkin vuoden ainoa teema on maksaa pois edellisen vuoden ostokset. Tai edellisten vuosien ostokset. Mikä ois aika kova tavoite, koska tätä velkaa on kerääntynyt vajaa 4.000 euroa. Summa sisältää monta eri suuruista osamaksua, joista osalle on jo tiedossa päivä, kun maksan sen kokonaan pois. Jos mitään näistä on jäljellä silloin, kun "päälistan" velat on nollilla, lupaan eritellä nuo summat ja sitten seurataan niiden poismaksua, mutta tavoite siis on, että nuo häviävät "päälistan" ohessa.

Tässä itseruoskinnan lomassa pitää olla yhdestä asiasta ihan tyytyväinenkin: vuodenvaihteen alennusmyynneistä selvisin pikkusen päälle satasella. Ostin uuden puhelimen. Halvimman mitä tarjouksista löysin. Ainoastaan siksi, että olen edes kerran elämässäni varautunut ajoissa siihen, kun joku sanoo "Äiti, mun puhelin ei toimi." . Kerrankin voin sanoa "No otapa tuosta uus ja katellaan parempaa myöhemmin." sen sijaan, että kiroan hiljaa mielessäni mistä repäsen toimivan kapulan ilman mitään tarjouskampanjoita. Lisäksi ostin koiruudelle monenmoisia uusia luita ja uudet heijastinliivit. Mulla oli jo koneella auki kaikki mahdolliset vaatekaupat itselle ja lapsille ja eläinkauppoja, mutta onneksi ei ollut ikinä aikaa paneutua niihin kunnolla. Päätin, että kakaroille on seuraavaa kokoa tarpeeksi jo kaapeissa, joten muuta eivät nyt oikeasti tarvitse kuin seuraavan koon talvikengät eikä niilläkään kiire ole, joten ruksin kaikki vaatekaupat pois. Ja todennäköisesti säästin satasia.