Blogia aloittaessani listasin yhdeksi tavoitteeksi oman koiran. Tuon lupasin tyttärelleni jo viisi vuotta sitten, tätä olen itsekin halunnut vähintään tuon viiden vuoden ajan ja monessa tilanteessa on viimekin aikoina tullut sellainen "Tästä puuttuu koira." -olo. Tämän vuoden keväällä aloin aktiivisesti etsiä sopivaa koiranpentua, mutta puhdasrotuisen koiran hankkiminen on itse asiassa aika järkyttävän masentavaa. Selasin monen kasvattajan sivut ja järestään siellä luki joko ei ole pentuja suunnitelmissa tai että pennut myydään metsästäviin koteihin. No, eipä siinä sitten mitä.

Eräänä päivänä satuin kysymään tyttäreltäni mites ois jos otettais sekarotuinen? Sehän sopi ja syöksyin uudestaan nettiin. Selasin Apulaa ja Toria ja luovuin toivosta jo näidenkin suhteen, kunnes pari viikkoa sitten siskoni sanoi ottavansa koiranpennun Virosta. Heti höristin korviani, että kerro kaikki ja keskustelu johti siihen, että otin yhteyttä samaan yrittäjään, varasin koiranpennun ja maksoin samana iltana varausmaksunkin.

Tähän mennessä koiranhankinta on maksanut pennun hinnan lisäksi aikaa ja vaivaa. Rahaa on mennyt 590 pentuun itseensä. Hakureissu maksoi 65€ bensoja ja 49,59€ ruokia. Tytär löyti taloyhtiön saa ottaa -paikasta kaulapantoja ja kakkapusseja, lasten omista pehmoista otettiin muutama lelu pennulle, hihnaksi on näin alussa kelvannut saatu hihna ja ruokapussi tuli pennun mukana. Tämän ruuan käytän toiseen merkkiin vaihtamiseen eli eläinkaupasta ostin 3kg 16,99€ toista ruokaa. Torista ostin huomioliivin 5€, Torista löysin myös ruokakupit ja niille kaukalon 10€ sekä sisäsiistiksi opettelua varten alustoja 15€. Tiedän, sanomalehdilläkin voi opettaa ja niin tein edellisen kohdalla, mutta nyt toivon, että yhdelle alustalle opettaminen auttaisi pysymään sisäsiistinä myös miesystävän luona. Samasta kauppapaikasta löysin myös melkein käyttämättömän pedin 15€ ja taidanpa käydä sovittamassa paria talvitakkiakin.