Voi helvetti sentään minkä kepposen tein itselleni viime viikolla. Juhlittiin pojan synttäreitä 3.2 ja siitä sitten jäi sokerinsyöminen päälle. Viikon ajan nassutin karkkia ja nyt tiedän minkälainen myrkky se mulle on. Kolme aamua ajelin töistä silmät ristissä vaikka yleensä se ei tuota mulle mitään ongelmaa. Mietin jo enkö kykene enää yötöihinkään, että pitääkö tässä lopettaa työnteko kokonaan. Puhumattakaan siitä miten vähän mua kiinnosti mikään omaan taloustilanteeseeni liittyvä. Itse asiassa tuntu jo siltä, että pistän koko homman paskaks, jätän minkäänlaisen talousseurannan tekemättä ja annan vaan ajelehdia kaiken omalla painollaan (no senhän tuloksen tietäis. Ulosotto ois ovella alta puolen vuoden). Äärimmäisen epätyypillisiä ajatuksia ainakin meikäläiselle. Ja sitten tajusin. Lopetin puputtamisen ja pää selkeni jo päivässä. Sain taas nukuttua katkeilematta ja neljäs aamu oli jo todella paljon helpompi ajella kotiin. Ei siis enää karkkia mulle, kiitos.

Tästä kuusta taitaa tulla ennätysniukkaruokaostoksinen. Mikä sanahirviö, mutta tosiaan budjetti on aikas kireä, joten varsin tiukkaa suunnittelua syömisen suhteen olen nyt tehnyt. Onneksi on pakkanen täynnä lihoja, joten olen vain juomisia ja joitain tykötarpeita joutunut ostelemaan. Velallisen tuki ryn ryhmästä erosin, ei sitä jaksanut katella tuon pidempään, mutta löysin monta muuta paljon hyödyllisempää ryhmää pihistelyyn liittyen.

Toisin kuin talousblogeissa yleensä neuvotaan kassavirran kasvattamisesta, tein niin, että lopetin yhden lisätyön. Tokihan siitä chat-operaattorin hommasta oli paljon lupauksia, että normaalisti kun tekee sen verran tienaa tän verran ja huiput tienaa jopa noin paljon, mutta. Ehkä olisin päässyt normituloille, jos oisin kirjoitellut ihan puuta heinää koko ajan enkä tehnyt sitä työtä ohjeiden mukaan ja vähän miettinytkin mitä kirjoitan, mutta kun ei miusta oo tekemään mitään hommaa vasemmalla kädellä. Sitä paitsi mua alko jo vähän säälittää ne miehet, joiden rahoja tyhjillä lupauksilla vein. Kokoon sain peräti vajaa kymmenen euroa ja miusta siinä palkkakuitissa ei edes näkynyt kaikkia mitä mulle olisi pitänyt maksaa, joten päätin, että ei ole vaivan arvoista. Lisäksi, oisin joutunut tuon työn jättämään syksyllä joka tapauksessa, kun haen osittaista hoitotukea. Kela tykkäs, että työmäärä on 30h/vko ja piste, joten mikään ylimääräinen työ ei tuohon sitten sovi. Toki aion kirjoitushommia jatkaa, mutta pitää tehdä sitäkin työvuorojen tauoilla niin ei tule kenelläkään sanomista asiasta. Arcticia en rupea edes selittelemään. Se toimii jo nyt ihan kivasti ilman mun työpanoksia, mutta pitää panostaa nyt niin toimii vielä paremmin sitten, kun en voi siihen panostaa aikaa.

Maailmanparannusta olen jatkanut ostamalla jo kestohedelmäpussit ja ottamalla käyttöön kankaiset kauppakassit. Hyvin olen pärjännyt ilman muovipusseja vaikka luulin tämän asian tuottavan enemmänkin tuskaa. Ehkäpä aika oli nyt oikea tällekin asialle.