Aina silloin tällöin tulee aika, kun mun vaan pitää pistää kämppä uusiksi. Siitä lähtien kun muutin tähän osoitteeseen, ilmiö on tapahtunut melkein vuosittain. Aluksi oli pakko saada kämppä kuntoon kuukaudessa, jotta voitiin viettää tyttären synttäreitä meillä. Tuolloin ostin melkein kaiken käytettynä Torista ja kavereilta ja sain mielestäni aikaan ihan viihtyisän kodin. Tosin lastenhuoneeseen teetätin ihan sisustussuunnitelman ja vaikka mahdollisimman paljon ostin käytettynä, aika paljon ostin ihan uuttakin, koska en halunnut jäädä odottelemaan ja vahtimaan tulisiko tarvittavaa myyntiin ja saisinko sen. Kuitenkin lastenhuoneen puuttuminen oli yksi syy poismuuttooni (kaksioon ei neljä henkeä mahdu loputtomiin), joten siihen halusin panostaa, kun sen vihdoin sain. Tämän pesänrakentamisen sain hoidettua omilla palkkatuloilla, säästöillä ja pankin kulutusluotolla.

Tuosta puolentoistavuoden päästä laitoin vaihtoon olohuoneen ja makkarin matot, kattolamput, sängyn ja sohvat. Sänky oli pakko vaihtaa, pojalla alkoi olla jatkuvasti päänsärkyjä ja itselläni selkä aina kipeä. Arvatkaa ostinko uuden luotolle. Sohvista tuli talouteen sohvien lisäksi Tuohi-luotto. Matot ja lamput ostin ihan rahalla, mutta ainoa käytettynä silloin kelvannut oli makkariin ostamani kirjahyllykkö. Rahaa paloi, mutta en silloin vielä jaksanut välittää veloistani, niitä ei ollut niin paljon ja sain aika kivasti myytyä vanhoja huonekaluja ja muuta uusien tieltä pois.

Viime kesänä ei muistaakseni kulunut rahaa paljonkaan, mutta vaihdoin järjestystä lastenhuoneessa, myin pois ne, mitkä tuntuivat olevan enemmänkin tiellä kuin lasten käytössä ja hyödyksi ja viime syksynä ostin kerrossängyn käytettynä.

Tuosta pahaisesta kerrossängystä se nyttenkin alkoi. Puoli vuotta katselin miten penskat käytti sitä lähinnä kiipeilytelineenä. Kaksi ensimmäistä yötä nukkuivat omissa koloissaan ja sitten hivuttautuivat takaisin äidin viereen (silloin sänkyä vaihtaessa ostin tämän takia 20 senttiä entistä leveämmän sängyn, pikkuisen alkoi olla ahdasta). Viime aikoina sänky toimi lähinnä rangaistusaitiona, jos eivät ymmärtäneet asettua tuutimaan isoon sänkyyn. Siispä päätin vapauttaa n. 150*200 senttisen tilan makkarista ja omia sen pöydälle, jossa voisin vain koota palapelejä (ei, mulla ei ole omia harrastuksia eikä tilaa niille vaikka niitä olisikin). Tokihan se ajatus sitten karkasi ihan lapasesta: poikanen menee eskariin nyt eli vuoden päästä viimeistään pitäisi olla koulupöytää tarjolla ja tuon haluan lastenhuoneeseen. Ja tokihan minä edelleenkin elän siinä toivossa, että ne jonain päivänä nukkuvat omissa sängyissään eli sängyt mielellään taas lastenhuoneeseen. Jos poika saa niin tyttökin haluaa koulupöydän ja oikeastaan niissä on niin hyvin säilytystilaa, että tervetuloa vaan. Hello kitty- ja änkkäri-mattoja ollaan kateltu kolme vuotta, tervemenoa niillekin kuin myös lasten pöytäryhmälle ja toivottasti isolle lelukasalle.

Tarkoitus ois tällä kertaa olla kasvattamatta velkataakkaa kovinkaan paljoa, mieluummin rahoittaisin kaikki hankinnat myydyistä saaduilla rahoilla. Torista kelpaisi mulle pöydät ja sängyt, mutta hiukkasen ihmettelen myynnissä olevien laatua. On vaikka ja mitä naarmua ja puremisjälkiä reunoissa ja sitä ja tätä. Kersatkin ovat jo oppineet, että vaikka jokin käytetty miellyttäisikin siihen ei rakastuta ennen kuin se on meillä. Ikinä kun ei tiedä minkälaista käytönjälkeä paljastuu tai onko se mennyt ennen kuin meille osuu. Purtuja sänkyjä ja naarmutettuja pöytiä en siis meille huoli, joten kateltiin jo Ikeasta mikä sieltä miellyttäisi herrasväen silmää. Yllättäen pojalle kelpaisi Micke-pöytä laatikkolisällä ja tytölle kelpaa jo varastossani seisova Falkhöjden-pöytä ja sen lisäosa (ehkä laatikosto pitää kuitenkin hankkia). Sänkyjä kerkeän metsästää pitkän mukaan eikä matoillakaan nyt niin kiire ole. Ehkä myös verhot uusin ja vihdoinkin ostan pimennysverhon ainakin sitten sänkyjen kanssa...Pitäähän sitä työpöydällä lamppu olla, kuin myös sängyn vieressä ja mitähän vielä...

Onneksi tähän pesintävimmaan liittyy aina pakottava tarve päästä kaikesta ylimääräisestä eroon. Tulee noin kerran vuoteen koluttua kaapit ja varastot läpi ja otettua myyntiin/lahjoitukseen/roskiin kaikki ylimääräinen tavara, joka oikeasti sotkee mun ajatuksia. Katsotaan paljon tällä kertaa tulee tiliä näiden myynnistä ja sitä mukaa edetään shoppailussa.