Tänään on taas vietetty amerikkalaista kulutusjuhlaa, johon aika moni suomalainen kauppa otti varaslähdön jo viikon alkupuolella. Itsekin olen odottanut tätä päivää kuin kuuta nousevaksi. Tämän päivän varaan olen laskenut aika monta joululahjahankintaa. Joku voi ajatella miksi eukko, joka on kymmenientuhansieneurojen (kuulostaapas isolta) veloissa voi edes miettiä jotain joulua saati joululahjoja, mutta tähän on hyvin yksinkertainen vastaus: joulu on meidän perheessä JOULU. Paras vuodenaika ja sitä odotetaan jo keväästä asti. Toiset laittaa satoja euroja ruokiin, uusiin koristeisiin, elävään kuuseen yms. asioihin, joita ei meillä harrasteta. Suurin osa minun joulutunnelmaa tulee lapsien ilosta lahjoja saadessaan, joten lahjoja meidän kuusen alla on tänäkin vuonna tuli konkurssi tai ei.

Siispä mitäs sieltä mustan perjantain syövereistä tuli metsästettyä? Aiemmin tällä viikolla kotiutin Hobby hallista hamahelmiä ison astiallisen, Hatchimals-munia kennollisen, Skip-bo-korttipelin ja Nerf-pyssyt molemmille. Tälle paketille hintaa tuli 71 euroa. Nämä maksettu joulutililtä, joten ei velkaa.

Molempien valokuvat valmistuivat sopivasti tälle viikolle ja yllättävää kyllä, myös Kuvaverkossa oli joitain alennuksia. Pieniä tosin, mutta alennuksia kuitenkin, joten kuvat on tilattu, kummilahjat myös ja hintaa tälle paketille tuli 119 euroa. Mikähän liene ollut se hetkellinen mielenjohde, kun 1,95 euron laskutuslisä alkoi nyppiä niin paljon, että maksoin paketin kesälomarahastosta. Jotenkin ajattelin, että kun paketin kuitenkin kokonaisuudessaan lunastan ja se on kuitenkin pakko maksaa niin miksi nostaisin paketin hintaa vielä kahdella eurolla lisää, joten maksaa räväytin heti pois.

Tänään kateltiin pojan kanssa Lindexin alennuksesta vaatteita, mutta halvaksi tuli, kun ei kakara kelpuuttanut kuin yhden paidan. Sille jäi hintaa vajaa 10 euroa alennuksen kera, joten tämäkin jo maksettu pois. Name itin aleen osauduin ihan yksin ja siellä tein täsmäiskun nuoren herran pukuosastolle. Poikanen kasvaa silmissä ja koko syksyn olen arponut pystyykö nykyistä pukua käyttämään ennen kuin uuden saan ostettua. Onneksi huomenna on viimeinen tiedossa oleva pukutilaisuus ja se mennään vanhalla, mutta tilasin nyt uuden. Tästä otin laskun, koska tilasin kahta kokoa sovitettavaksi enkä halua sitoa 160 euroa vaatteisiin, joista puolet palautan. Toki voidaan miettiä mihin 7-vuotias poika edes pukua tarvitsee ja eikö semmoista löydy käytettynä. Ehkä löytyisi, minun onnella ei ainakaan silloin, kun sitä sitten tarvitsisi. Poikasella on ollut puku siitä lähtien, kun osasi kävellä ja kummallisesti sille on käyttöä löytynyt vähintään kerran vuodessa, useimmiten useamminkin, joten en katso tuota hukkahankinnaksi.

Ja sitten se suurin synti: Verkkokaupasta joululahjoja 177 eurolla. Ihan jo hävettää. Laskun otin, kerralla aion tuon maksaa pois ja jotenkin tuntuu, että näistä ostoksista alkaa löytyä myös lasten ensi vuoden synttärilahjat...