Yllättäen ja pyytämättä meidän kadun varressa seisoo auto, jonka avain on mun taskussa. Auton käyttö on mulle ainakin toistaiseksi ilmaista, edes kolareista ei tarvitse kuulemma huolehtia. En nyt tiedä miten tuohon suhtautuisin. Toki auto mahdollistaa paria kilometriä pidempiä matkoja, nyt kun pyöräilykuukausien aikana on paljastunut poikasella olevan jonkinlaista terveysongelmaa pitkäkestoisen kestävyysliikunnan kohdalla, mutta en ole ihan varma, että sitä oisin oikeasti tarvinnut muutamaa päivää enempää koko syksyn aikana. Lisäksi auto on lasten isän antama, joten en luota siihen, että ratkaisu olisi kovinkaan pysyvä. Joka tapauksessa se nyt tuolla ulkona on, joten olkoon. Muistaakseni syyssateessa on kivempaa ajella autolla kuin pyörällä.

Oman auton oletin voivani ottaa takaisin liikenteeseen, jos olisin aloittanut jonkin koulutuksen. Aiemmin koulutuksista sai ylläpitokorvauksen päivärahan päälle ja esim. sairaanhoitajan tutkintoni tein kokonaan ansiosidonnaisella päivärahalla. Nykyisin näyttää olevan niin, että omaehtoisesta koulutuksesta ei saa tuota ekstrarahaa eikä päiväraha jatku koulutuksen loppuun asti vaan päivät kuluvat normaalisti. Toisin sanoen jo vuoden mittainen koulutus, jota vähän mietiskelin, jäisi kesken tai tippuisin Kelan korvauksille, jos sen haluaisin suorittaa loppuun asti. Olisin siis auton kulut pystynyt kattamaan tuosta kulukorvauksesta (vai ylläpitokorvaus vai mikä lie 9€/pv -raha onkaan), mutta ilman sitä ei taida onnistua. Lisäksi siihen olisi ehkä pitänyt ostaa talvirenkaat, jotka olisin joutunut maksamaan puskurista. Muutoinkin olen auton laittamisista velkaa isälleni 623 euroa, jotka hän jostain syystä on päättänyt unohtaa. Sinänsä joo, ettei tarvitse miettiä milloin tuonkin summan saan raavittua kasaan, mutta sinänsä ei, koska haluan maksaa ne tavalla tai toisella takaisin.

Mulla on nyt viikon verran ollut tosi synkkä mieli tämän sotkun kanssa. Koko ajan olen pyöritellyt mielessä vieläkö keksin jotain millä saisin kuukausierää pienennettyä, mutta mitään, mistä olis sen suurempaa hyötyä ei tule enää mieleen. Yritän nyt vain muistaa, että tätä kestää enää neljä vuotta. Se on lyhyt aika varsinkin ulosottoon verrattuna, joten pitäis jaksaa. Nyt vaan tuntuu siltä, että en jaksa vaikka eihän tässä vaihtoehtojakaan ole.