Kaikenlaista voi sattua myös vanhusten hoidossa. Onneksi ei sattunut potilaalle vaan minulle katsoi työkaveri kämmenestäni varsin mielenkiintoisia asioita. Hän näki minulle yhden kunnollisen parisuhteen ja sen, että mies on minua paljon vanhempi. Hän näki, ettei minusta tule rikasta (hyvin paljon mahdollista tällä vauhdilla :D ) enkä vaihda ammattia (no, en ole vieläkään keksinyt mitä muuta tekisin). Hän myös kehoitti minua olemaan varovainen (lähinnä esim. liikenteessä, puolet työmatkasta ajelen hirvialueella). Tuo parisuhdeasia olisi saattanut ohuesti harmittaa vielä nelisen viikkoa sitten, mutta sen jälkeen on tapahtunut parisuhderintamalla enemmän kuin neljään vuoteen (ja nyt tiedän miksi). Tästä ei siis ole tulossa parisuhdeblogia, mutta erinäisten sattumien kautta exästä tuli nyxä. Ja kyllä, hän on minua paljon vanhempi :) .

Hän on siis tiennyt tilanteeni alusta asti ja viimeksi tänään kerroin kysyessään paljon velkaa on vielä jäljellä. En odota, että suhteemme kehittyminen näin vaikuttaa omaan tilanteeseeni mitenkään. En odota minkäänlaista taloudellista avustusta enkä varsin takausta mihinkään lainaan tms. Itse asiassa haluan välttämättä nyt selvittää sotkuni ihan itse. Ja silti johan tämä alkaa vaikuttaa: juhannusta kävin muutaman tunnin viettämässä hänen luonaan ja hänen eväillään ja huomenna saan hakea evästä töihin, kun en nyt jaksanut paneutua yhtään siihen mitä oisin huomenna säveltänyt ruuaksi. Myöskin vara-autoa on tarjonnut jo pari kertaa, koska arvatkaa, mikä ilouutinen mulla on kerrottavana! No pakoputki on hajonnut. Jee!

Autoa en jaksa edes tuon enempää miettiä ennen kuin tiedän paljon remontti maksaa. Autostahan olen siis isälleni velkaa jo 630 euroa, joten ihan hirveän mielellään en sieltäpäin enää apuja kysele. Mutta katotaan kuin naisen käy. Sitä vastoin olen pari päivää miettinyt mitä taloudellinen vapaus tarkoittaa ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että se tarkoittaisi ainakin minun kohdalla jo sitäkin, että voisin valita vapaasti mihin työpaikkaan hakeudun ja olisiko se jo päivätyö, vuorotyö vai vieläkin yötyö. Huomasin nimittäin kolme mielenkiintoista työpaikkaa olevan haussa, mutta vaikka työn sisällön puolesta voisin hakeutua heti muihin töihin, kaikki muut seikat puhuvat vaihtoa vastaan. Jos siirtyisin päivätöihin häviäisin noin 1000 euroa palkasta ja vapaapäivät puolittuisivat. Ehkä säännöllisessä päivätyössä jaksaisin joka aamuisen aikaisen ylösnousun, mutta vuorotyötä en enää jaksaisi. Vuorotöissä häviäisin palkassa noin 700 euroa ja edelleen vapaapäivät puolittuisivat. Toki osan näistä korvaisi asumislisä, jota maksimissaan saisin 420 euroa, mutta tämäkin vain työttömänä ollessa. Ja silti jäisi aika iso summa korvattavaksi jollain tavalla, jotta pärjäisin omassa taloudessa. Joten toistaiseksi en vaihda, jos täällä vaan saan olla ja olen kiitollinen siitä, että tämä työ mahdollistaa ulosoton välttelyn ja luottotietojen säilyttämisen.