Mulle tuli tänään tekstiviesti perinnän lopettamisesta. Tuo perintähän ei siis koskenut minua vaan jo vuosi sitten perintään laittamaani laskua tai itse asiassa toista niistä. Kaksi asiakastani eivät siis maksaneet laskujaan ollenkaan, joten kokeilin piruuttani miten kalliiksi laskujen periminen tulee. Loppujen lopuksi kuluja alkoi tulla sen verran, että toisen asiakkaan prosessin keskeytin, mutta toiseen en reagoinut tarpeeksi nopeasti. Tuosta tuli sitten suorituksiakin, joten annoin jatkaa perintää vaikka aina kululaskun ilmaantuessa meinasin vetää asian pois. No, tänään sain sitten kaikki loput asiakkaan minulle velkaa olleet rahat, joten ihan hyvä, etten keskeyttänyt prosessia. Kuluineen jäin ehkä asiassa jonkin verran plussalle, mutta enemmänkin se henkinen voitto. Mun rahojen kanssa ei pelleillä, maksa laskus! Ja saattoipa tuolle lusmulle jäädä asiasta maksuhäiriömerkintäkin muistoksi.

Sain tänään työtarjouksen kahdesta keikasta. Viikonloppulisineen nuo taitaisi humauttaa tulot sen verran suuriksi, että heti pitäisi olla palauttamassa asumistukea, mutta en nyt muutenkaan meinannut mennä töihin. Lasten kanssa vietetty vapaa viikonloppu tuntui viimeksikin pieneltä lomalta, ja seuraava mahdollisuus yhteiseen vapaaseen olisi vasta syyskuun puolella. Raha ei korvaa kaikkea ja kieltämättä tarvitsen tuon viikonlopun lepoon.

Oikeastaan nyt, kun vuorolisien maksut ovat alkaneet pyöriä, en välttämättä tarvitsisi tuota keikkatyötä, mutta toisaalta lisätöistäni on aina vaarassa hävitä 400€, joten kovasti olen laskeskellut millä tuon summan korvaisin. Periaatteessa voisin ja haluaisin luopua suurimmasta rahareiästä eli autosta, mutta toisaalta, jos hoitsun hommat jatkuvat jossain kohtaa maakuntaa on auto välttämätön paha. Siispä tällä hetkellä olen keksinyt vasta n. 150€ lisäyksen tuloihin eli asumistuki ja Arcticin bonukset (joita on siis tarkoitus koko ajan kasvattaa). Vielä 250€ pitäisi jostain kehittää, jos tuo 400€ häviää tuloistani. Myöskin ensi keväänä alkaa yhteensä 443€ pankkilaina-erät pyörimään, joten budjettivaje uhkaa vaan kasvaa. Tässä onkin talvi aikaa opetella elämään erittäin säästäväisesti ja keskustella itseni kanssa, onko auto ollenkaan välttämätön tässä perheessä.